Psykologinen resilienssi sotilaiden tukena

Desigencen projekteissa puolustusvälineteollisuuteen on aina korostunut käyttäjän näkökulma, tuotteiden ergonomian sekä manuaalisten ja digitaalisten käyttöliittymien käytettävyyden osalta. Käyttäjälähtöisyyttä on ajateltava entistä laajempana näkökulmana. Syyt löytyvät tuoreesta tutkimuksesta.

Ukrainassa käynnissä oleva sota on tuonut esiin modernin sodankäynnin kovat haasteet, erityisesti sotilaiden psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimusartikkeli Psychological resilience in trench warfare: Leveraging mental health frameworks for Ukrainian soldiers (Frankova et al., 2025) tarkastelee Ukrainan sotilaiden kohtaamia psykologisia kuormitustekijöitä ja ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja heidän henkisen kestävyyden tukemiseksi.

Sodan psykologiset haasteet: Trauma, stressi ja moraalinen kuormitus
Venäjän hyökkäyssota on Euroopan suurin konventionaalinen sota sitten toisen maailmansodan, ja sen vaikutukset sotilaiden mielenterveyteen ovat syvällisiä. Ukrainan sotilaat kohtaavat päivittäisiä haasteita, kuten pitkittynyttä taistelustressiä, unettomuutta, sosiaalista eristäytymistä ja moraalista kuormitusta. Tutkimus korostaa asymmetrisen sodankäynnin vaikutuksia, kuten droonien käyttöä, jotka lisäävät pelkoa ja ahdistusta. Esimerkiksi droonihyökkäyksiin liittyvä immobilisaation tunne – sotilaiden kokemus siitä, että he ovat ”liimautuneet maahan” pelon vuoksi – osoittaa, miten uudet teknologiat pahentavat psyykkistä painetta.

Sotilaiden ainutlaatuinen tilanne kotimaansa puolustajina lisää emotionaalista kuormitusta. Vaikka patriotismi ja ryhmähenki ovat vahvoja motivaatiotekijöitä, siviilien kärsimysten ja sotarikosten todistaminen lisää moraalista kuormitusta ja traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) riskiä. Tutkimuksessa todetaan, että nämä haasteet edellyttävät kontekstiin räätälöityjä mielenterveysinterventioita, jotka huomioivat Ukrainan sodan erityispiirteet, kuten jatkuvan trauman ja infrastruktuurin tuhoutumisen.

Nykyiset mielenterveyskehykset ja niiden rajat
Tutkimus arvioi olemassa olevia mielenterveyskehyksiä, kuten Combat and Operational Stress Control (COSC) -ohjelmia, joita NATO-maat ovat kehittäneet sotilaiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. COSC-ohjelmat perustuvat PIES-periaatteisiin (proximity, immediacy, expectancy, simplicity), jotka on suunniteltu lyhytaikaisiin operaatioihin, joissa sotilaiden kotimaa pysyy turvassa. Ukrainan tilanne, jossa koko maa on sotatoimialueena ja sotilaat kokevat jatkuvaa stressiä ilman selkeää rotaatioaikataulua, haastaa näiden ohjelmien soveltuvuuden. Pitkät komennukset, unettomuus, sosiaalinen eristäytyminen ja droonien aiheuttama jatkuva uhka vaativat uusia lähestymistapoja. Lisäksi Ukrainan armeijan nopean laajentumisen myötä koulutettujen mielenterveysasiantuntijoiden puute on merkittävä ongelma, mikä korostaa tarvetta skaalautuville ratkaisuille.

Innovatiiviset ratkaisut: iCOVER ja digitaaliset työkalut
Tutkimus esittelee iCOVER-protokollan, joka on alun perin Israelin puolustusvoimien kehittämä YaHaLOM-ohjelma, mutta sittemmin mukautettu Ukrainaan. iCOVER (Identify, Connect, Offer commitment, Verify facts, Establish order of events, Request action) on vertaispohjainen interventio, joka auttaa sotilaita hallitsemaan akuutteja stressireaktioita (ASR) taistelutilanteissa. Ukrainassa protokollaa on täydennetty kulttuurisesti relevanteilla elementeillä, kuten surun käsittelyllä ja rituaalien korostamisella. Ohjelma on osoittanut lupaavia tuloksia, esimerkiksi auttamalla sotilaita selviytymään droonihyökkäysten aiheuttamista stressireaktioista ja siirtymään turvallisempiin paikkoihin.

Digitaaliset työkalut tarjoavat toisen lupaavan ratkaisun. Offline-toimivat mobiilisovellukset, joissa on salattu tietoturva, voivat tarjota joustavaa ja stigmaa vähentävää tukea sotilaille. Näiden etuja ovat:

• Joustava ajoitus: Tuki on saatavilla tarpeen mukaan.
• Stigman vähentäminen: Anonyymi apu madaltaa kynnystä hakea tukea.
• Tarkka arviointi: Sovellukset mahdollistavat emotionaalisen tilan seurannan reaaliajassa.

Haasteina ovat signaalihäiriöt ja turvallisuusriskit, mutta näitä voidaan lievittää kehittämällä sovelluksia, jotka toimivat ilman internet-yhteyttä.

Uudistetut periaatteet: Kohti kokonaisvaltaista tukea
Tutkimus ehdottaa uudistettua kehystä psykologisen tuen tarjoamiseen, erityisesti pitkittyneissä konflikteissa. Tämä kehys sisältää viisi periaatetta:

• Kurinalaisuuden ja rutiinien ylläpitäminen: Säännölliset rutiinit, erityisesti unen priorisointi, auttavat hallitsemaan päivittäistä stressiä.
• Yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden vahvistaminen: Yksikkökohtainen ryhmähenki tukee sotilaiden yhteenkuuluvuutta.
• Sosiaalisen tuen edistäminen: Perheen, ystävien ja kollegoiden tarjoama tuki on elintärkeää.
• Toivon vaaliminen: Optimistinen tulevaisuuden näkymä ja metakognitiiviset strategiat ylläpitävät motivaatiota.
• Tarkoituksen ja identiteetin vahvistaminen: Kysymykset kuten ”Miksi olemme täällä?” auttavat sotilaita löytämään merkitystä ja vahvistamaan identiteettiä.
• Nämä periaatteet täydentävät COSC-ohjelmia ja huomioivat Ukrainan ainutlaatuiset haasteet, kuten kotimaan puolustamisen emotionaalisen paineen ja moraalisen kuormituksen.

Johtajuuden ja eettisten kysymysten merkitys
Johtajuus on keskeistä sotilaiden psyykkisen resilienssin tukemisessa. Luottamus komentajiin ja selkeä viestintä vahvistavat moraalia ja motivaatiota. Ukrainassa historiallinen epäluottamus viranomaisiin, joka juontaa juurensa neuvostoajan perintöön, voi heikentää tätä dynamiikkaa. Siksi johtajille on kehitettävä ohjeistuksia, jotka tukevat psykologista hyvinvointia ja huomioivat kulttuuriset erityispiirteet.

Eettiset kysymykset, kuten moraalinen kuormitus ja päätöksenteko stressitilanteissa, ovat myös keskeisiä. Ukrainan sotilaat kohtaavat moraalisia dilemmoja, esimerkiksi erotellessaan vihollisia ja liittolaisia tai todistaessaan siviilien kärsimyksiä. Tutkimus ehdottaa moraalisen resilienssin koulutuksen integroimista sotilaiden peruskoulutukseen, esimerkiksi NATO-standardien mukaisesti, sekä sotilaspappien roolin vahvistamista moraalisen tuen tarjoajina.

Tulevaisuuden suuntaviivat: Monialainen lähestymistapa
Tutkimus korostaa monialaisten lähestymistapojen tarvetta mielenterveyden tukemiseksi. Siviiliterveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen voivat täydentää rajallisia resursseja. Esimerkiksi yhtenäinen lääketieteellinen tila, jossa siviili- ja sotilashenkilöstö tekevät yhteistyötä, voisi parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Tulevaisuuden painopisteitä ovat:

Skaalautuvat koulutukset: Koulutusohjelmien on oltava laajennettavissa suurelle joukolle sotilaita ja siviilejä.
Moraalisen kuormituksen lievittäminen: Interventioiden on käsiteltävä jatkuvan trauman vaikutuksia.
Toivon ja tarkoituksen ylläpitäminen: Pitkäaikainen henkinen hyvinvointi edellyttää strategioita, jotka vahvistavat toivoa ja luottamusta.

Kohti resilienttiä tulevaisuutta
Ukrainan sota osoittaa, että moderni sodankäynti vaatii innovatiivisia ja kontekstiin mukautettuja mielenterveysratkaisuja. iCOVERin kaltaiset protokollat, digitaaliset työkalut ja uudistetut periaatteet tarjoavat lupaavia keinoja vastata pitkittyneen konfliktin haasteisiin. Jatkuva tutkimus ja kulttuurisesti sensitiiviset interventiot ovat välttämättömiä Ukrainan sotilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi taistelukentällä ja sen ulkopuolella.

Lähde:
Frankova, I., Klochkov, V., Pyvovarenko, M., Hukovskyy, O., Zohar, J., & Vermetten, E. (2025). Psychological resilience in trench warfare: Leveraging mental health frameworks for Ukrainian soldiers. Neuroscience Applied, 105528. https://doi.org/10.1016/j.nsa.2025.105528