Käyttäjälähtöisyys on keskiössä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa, ja se on vakiinnuttanut asemansa jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Erityisesti digitaalisten SaaS-palveluiden kentällä se on osoittanut arvonsa. Tämän toimintatavan ytimessä on yksinkertainen, mutta voimakas idea: annetaan käyttäjien ohjata ja inspiroida valmistajia luomaan parempia tuotteita ja palveluita.
Kuitenkin, kuten monessa muussakin toimintamallissa, käyttäjälähtöisyydessäkin on haasteita. Kun käyttäjien toiveet kasvavat ja monimutkaistuvat, kuinka varmistetaan, että heidän maksuvalmiutensa pysyy samalla tasolla? Kuinka käyttäjätarpeiden arvoa voidaan mitata ja kuinka se voidaan muuntaa tuotteen hinnaksi? Vaikka nykyaikaiset työkalut mahdollistavat käyttäjäroolien ja tarpeiden segmentoinnin, ne eivät tarjoa vastauksia siihen, miten nämä segmentit käytännössä toimivat markkinoilla tai kuinka tuotetta myydään kohderyhmille. Lisäksi, se, kuka todella tekee ostospäätöksen, ei välttämättä ole sama henkilö kuin tuotteen loppukäyttäjä. Nykyisen yleisesti käytössä olevan toimintamallin puutteiden vuoksi on vaarana, että käyttäjälähtöisyyden todelliset hyödyt tuotteeseen ja liiketoimintaan jäävät toteutumatta.
Design Forum Finlandin tänä vuonna tuottama tärkeä ja hyvä tutkimus toi esille, että yksi suurimmista esteistä muotoilualan vaikuttavuuden kasvulle asiakkaiden liiketoiminnassa on puuttuva yhteinen kieli ja sanasto. Tämä puute koskee erityisesti yhteyttä liike-elämän ja muotoilualan välillä, mutta myös poliittisten päättäjien ja muotoilun välillä. (Lue koko raportti Design Forumin sivuilta).
Desigencen uusi käyttäjälähtöisen suunnittelun UCD 2.0. malli, integroi käyttäjälähtöisen suunnittelun strategiseen hinnoitteluun, keskittyen tuotteen markkinasuorituskykyyn. Se ei ainoastaan nojaa arvioihin, vaan myös tutkimustietoon ja big-dataan, riippuen siitä kuinka uusi yritys tai tuote on kyseessä. Tämä UCD 2.0 versio keskittyy erityisesti käyttäjätarpeiden syvälliseen tutkimukseen ja niiden segmentointiin tuotekonseptin hintajouston kautta. Mallin suurin vahvuus on sen tarjoama selkeä kieli ja sanasto, jonka avulla design-ajattelu linkittyy yritysten päätöksentekijöiden päivittäisiin haasteisiin ja strategisiin tavoitteisiin.
Ne päivät, jolloin käyttäjälähtöinen suunnittelu tuotti lukuisia powerpoint-kalvoja ilman todellista yhteyttä liiketoimintaan, ovat takanapäin. Desigencen toimintamalliin on rakennettu sisään kieli ja sanasto, jolla design yhdistyy helposti liikkeenjohdon tarpeisiin ja tavoitteisiin. Desigencen moderni lähestymistapa ottaa paikkansa, yhdistäen designin ja liiketoiminnan saumattomasti yhteen, varmistaen, että käyttäjäkokemus ja liiketoimintastrategia kulkevat käsi kädessä kohti menestystä.